Toinen integratiivinen psykoterapeutti taloon – Psykoterapeutti Tiina Peltola

Maaliskuussa saimme toisenkin integratiivisen psykoterapeutin taloon. Tiina Peltola valmistui psykoterapeutiksi joulukuussa 2023. Peltola oli samassa koulutuksessa  Sanna Mujusen kanssa, josta teimme jutun aiemmin.

Peltola on taustakoulutukseltaan sairaanhoitaja, ja on työskennellyt Niuvanniemen sairaalassa yli 20 vuotta. Työ Niuvanniemessä oli tiivistä lähityötä potilaiden kanssa.

Tiina Peltola tarjoaa KELA:n kuntoutuspsykoterapiaa, omakustanteista psykoterapiaa ja lyhytpsykoterapiaa sekä yksittäisiä käyntejä.

Lyhytterapiasta täsmäapua mielen pulmiin

Peltola tarjoaa myös lyhytpsykoterapiaa, joka onkin ollut paljon uutisissa viime aikoina. Lyhytpsykoterapia kestää useimmiten 8-20 kertaa, mutta joillekin apua voi tuoda vain yksi käyntikerta.

Lyhytpsykoterapiaa ei tule sekoittaa lyhytterapiaan, jota voi tarjota periaatteessa kuka tahansa, sillä pelkkä terapeutti nimike ei ole Valviran nimike. Usein kuitenkin lyhytterapiaan koulutetaan terveydenhuollon tai sosiaalialan koulutuksen käyneitä, jotta mielenterveyspalveluiden niinsanottuun ensilinjaan saadaan potilaille apua nopeammin.

Rajallisen ajan takia lyhytpsykoterapissa punainen lanka muodostetaan nopeasti, ja työskentely alkaa heti. “Lyhytpsykoterapiassa lähdetään heti työskentelemään hyvin aktiivisesti. Jo ensikäynnillä kartoitetaan arjen haasteita, ja psykoterapeutti etsii tunnetta haasteiden takana,” Peltola kertoo. “Käytettävä aika huomioidaan, ja sovitaan käsiteltävä asia.”

Psykoterapeutin tehtävä on myös pitää fokus yhdessä sovitussa aiheessa, ja säädellä ahdistuksen tasoa terapian aikana. “Potilas ei voi olla liian ahdistunut, silloin henkilö sulkeutuu. Tietyn verran epämukavuutta kuitenkin tarvitaan, että ollaan sen ahdistuksen äärellä,” Peltola kertoo. “Terapiassa etsitään tunnetta ahdistuksen takana. Jos ahdistus ei ole terapiassa lainkaan läsnä, alkaa asioiden järkeistäminen tulla mukaan puheeseen. Tällöin ei tapahdu muutosta.”

Termistöä

Terapeutti  Ei ole Valviran laillistettu nimike, kuka tahansa voi käyttää nimitystä terapeutti.

Psykologi  Yliopistossa psykologian maisterin tutkinnon käynyt.

Psykiatri  Lääkäri, joka on kouluttautunut psykiatrian erikoislääkäriksi. Lääkäri tai psykiatri voi antaa virallisen diagnoosin, ja määrätä tarvittavan lääkehoidon.

Psykoterapeutti  Psykoterapeutin koulutuksen käynyt. Koulutuksen pohjalle vaaditaan terveydenhoito- tai sosiaalialan korkeakoulutus, esim. sairaanhoitaja, sosionomi tai psykologi voi hakeutua psykoterapeuttikoulutukseen. Lisäksi vaaditaan mielenterveys- tai mielenterveysalaa vastaavan alan työkokemusta.

Lyhytpsykoterapia Psykoterapeutin antamaa lyhytkestoista terapiaa.

Lyhytterapia Lyhytterapeutti ei ole Valviran laillistettu nimike, eikä lyhytterapiaan liity psykoterapeutin koulutusta. Usein kuitenkin lyhytterapiaan koulutetaan terveydenhuollon tai sosiaalialan koulutuksen käyneitä, jotta mielenterveyspalveluiden niin sanottuun ensilinjaan saadaan potilaille apua nopeammin.

Psykoterapeutti kuuntelee herkällä korvalla

Myös Peltola korostaa terapeutin ja asiakkaan suhdetta onnistuneen psykoterapian lähtökohtana.

“Terapiassa lähdetään tarkastelemaan, miten asiakkaan elämä näyttäytyy, mitä oireita tulee, ja mitä tunteita siellä takana on. Voin kysyä asiakkaalta, miltä hänestä tuntuu, kun hän kertoo mieltä painavasta asiasta minulle,” Peltola kertoo terapiatyöstä. “Terapiassa havainnoidaan omaa itseä, mitä minussa tapahtuu, kuka minä olen.”

Syyt psykoterapiaan hakeutumiseen ovat moninaiset, mutta toivo muutoksesta omassa elämässä yhdistää asiakkaita. Useat potilaat ovat kärsineet oireistaan pitkään, ja haitallisista toimintatavoista on tullut tuttuja ja turvallisia, koska ne on rakennettu oman itsen suojaksi.

“Yleensä suojausmekanismit rajoittaa yhteyttä toiseen ihmiseen. Voi olla jännittämistä, sosiaalisen tilanteiden peloa, masennusta, ahdistusta,” Peltola kertoo. “On iso kynnys lähteä ohittamaan toimintatapoja, jotka ovat olleet elämässä läsnä pitkään.” Peltola myös huomauttaa, että meillä kaikilla on suojamekanismeja, mutta kaikilla ne eivät haitallisia ja tule arkielämän tielle.

“Terapeutti on herkällä korvalla kuunteleva, ja läsnäoleva henkilö. Potilas haluaa muutosta, mutta jotkin asiat hänen tilanteessaan estävät muutoksen. Terapeutti etsii sitä osaa ihmisessä, joka haluaa muutosta, ja houkuttelee esiin toivoa,” Peltola kertoo.

I1  kiinnitti huomion jo ennen valmistumista

Uusi I1-rakennus kiinnitti Peltolan huomion jo ennen kuin varsinainen toimitilojen etsintä oli alkanut.  “Muistan, kun kävelin viime marraskuussa tässä INNOCUMin alueella. Oli pimeä marraskuinen ilta, ja rakennukset olivat iltavalaistuksessa. I1-rakennuksen julkisivu oli valaistu. Katsoin, että tuossa on minun tuleva työtila,” Peltola kertoo.

Peltolan mielestä uusi I1-rakennus on ihanasti integroitu entisen Harjamäen sairaalan rakennuksen kanssa. Uusi rakennus ikään kuin peilaa vanhaa. Alueessa itsessään on myös Peltolalle paljon tuttua Niuvanniemen sairaalasta, jolla on myös pitkä historia takanaan. Miljööt ovat hyvin samankaltaiset.

Peltolan toimitilan ikkunasta näkee suoraan S3-rakennuksen (entisen Harjamäen sairaalan) ja sen edessä erikoisen männyn. “Ensimmäisenä näen toimitilani ikkunasta kaksi mäntyä, jotka kasvavat samasta juuresta. Männyt ovat kuin terapiatyö – ollaan yhdessä, mutta erillään,” Peltola kertoo, mikä tekee toimitilasta hänelle viihtyisän.

Rakennusten lisäksi myös yhteisöllisyys on ollut Peltolasta huomattavaa. Vaikka Peltola ei ole kerennyt olla talossa vielä pitkään, on yhteisöllisyyden jo tuntenut. “Ihmiset tervehtivät tuolla pihalla ja aulassa, se on mielestäni mukavaa. Yhdessähän me täällä ollaan,” Peltola kertoo.

Peltolalla on vielä tilaa kalenterissa uusille asiakkuuksille KELA-kuntoutusterapian, lyhytterapian ja yksittäisten kertojen osalta.

Tiina Peltola

Puhelin: 050 5965091

Sähköposti: tmitiinapeltola@gmail.com