Innocum

HARJAMÄKI – PERINTEIKKÄÄSTÄ SAIRAALAMILJÖÖSTÄ DYNAAMISEKSI YRITYSKESKUKSEKSI

1. Sairaala rakentuu ja toimii

1920-luvun alussa silloisen Kuopion läänin länsiosan kunnat sekä joukko keski-suomalaisia ja kainuulaisia kuntia päättivät perustaa yhteisen piirimielisairaalan. Kuntayhtymän perustamis- ja sairaalan rakentamispäätös tehtiin 5.11.1921. Sijaintiselvitysten jälkeen sairaalan perustamista varten ostettiin Siilinjärvellä sijaitseva Harjamäentila – niminen maatila vuonna 1924. Suurehkona maatilana sen katsottiin tarjoavan riittävän pohjan sekä ruokahuollon että hoitoterapian mielessä. Lisäksi tilan sijainti lähes keskellä omistajakuntien maantieteellistä aluetta ja liikenteellinen saavutettavuus olivat merkittäviä perusteita. Tulevalle Siilinjärven kunnalle ratkaisu oli erinomainen. Toihan se heti rakennusvaiheessa ja käynnistyttyään merkittävästi työpaikkoja ja taloudellista puhtia kuntaan. Sairaalayhteisön taloudellinen merkitys oli huomattava koko toiminnan ajan.

Alueen ensimmäisen sairaalarakennuksen (S2) suunnittelijaksi valittiin arkkitehti Axel Mörne.  Suunnittelu käynnistyi heti ja rakentamaan päästiin alkuvuodesta 1925. Urakoitsijana oli rakennusmestari K. A. Honkavaara. Rakennus valmistui syksyllä 1926 ja se vihittiin käyttöön 22.11.1926. Sairaalaan sijoittui 150 potilaspaikkaa, aputiloja ja mm. henkilökunnan asuntoja.  Lisäksi kokonaisuuteen kuului joukko huoltorakennuksia.

Sairaalatoiminta laajeni ajan myötä. Uusia kiinteistöjä rakennettiin useassa eri vaiheessa 1920-, 1930-, 1950-, ja 1960- luvuilla ja 1970-luvun alussa. Viimeisin varsinaisista sairaalarakennuksista on 1961 valmistunut Kevättömän B-sairaala. Yhteensä rakennuskantaa on alueella noin 45 000 krs-m2. Rakennusten käyttö on kattanut kaikki keskuslaitosluonteisen sairaalatoiminnan tarpeet; potilastilat, hallinnon, lämmön ja muun teknisen huollon (alkuvaiheessa mm. oma sähkölaitos), yhdyskuntatekniikan, pesulan, työverstaat, keittiön, puutarhan, maatilan tarpeet, henkilökunnan asumiseen saakka.

Potilasmäärällä mitattuna Harjamäen sairaala oli yksi Suomen suurimmista mielisairaaloista. Enimmillään hoidossa oli potilaita yli 900 ja sairaalan kirjoilla yli 1 000. Henkilökuntaa oli yli 600 henkeä. Siihen sisältyi hoitohenkilöstö, maatilan hoito, tekninen huolto ja taloushallinto. Sairaalalla oli mm. oma rakennusosasto, joka ylläpiti ja remontoi kiinteistöjä.

Myös maatila laajeni. 1970-luvulla sen pinta-ala oli 350 hehtaaria, josta peltoa n. 100 hehtaaria. Tuolloin arvioitiin, että n. 50 % elintarvikkeista saatiin tilan omina tuotteina. Sen lisäksi tila oli alkuvuosikymmeninä suurelle osalle potilaista tuttu terapeuttinen toimintaympäristö. Maatalouden ylituotantovaiheessa tilan tuotanto joutui kuitenkin lopetuslistalle. Karja hävitettiin ja peltoja metsitettiin. 1980 – luvulla kaavoitettiin ja rakennettiin jo ensimmäiset uudet asuntoalueet entisille sairaalan pelloille (Vesijärvi).

Sairaalatoiminnasta ja – hoitotavoista on erillinen kuvaus kohdassa Matka mielenterveyden historiaan.

2. Harjamäki, yhteisö

Alueesta muodostui vuosikymmenien aikana maisemallisesti ja toiminnallisesti vahva taajamakokonaisuus. Merkittävä osa henkilökunnasta myös asui alueelle rakennetuissa henkilökunta-asunnoissa. Karkean arvion mukaan aktiivisimpaan aikaan Harjamäessä asui, kävi töissä tai oli potilaana yhteensä n. 1700 henkeä. Se on tämän päivän savolaisen pikkukunnan väkimäärä.

Alue oli hyvin itsenäinen ja elinympäristöltään monipuolinen toimintayhteisö. Siellä oli kaksi kauppaa, posti ja vilkasta harrastustoimintaa. Ympäristö oli ilmeeltään puistomainen ja hyvin hoidettu. Virkistävän lähitienoon muodostivat savolainen monimuotoinen harjumaisema sekä peltojen takana oleva Kevättömän järvi. Käytännön elämää leimasi etenkin 1970 – luvun lopulla vahvasti Harjamäki-henki, yhteisöllisyys vaikkei sanaa vielä silloin tainnut olla käytössäkään. 

3. Murrosvaihe

Mielisairaalatoiminnassa käynnistyi valtakunnallinen rakenteellinen muutos 1990-luvun alussa. Sen tarkoituksena oli keskitetyn psykiatrisen hoitorakenteen purkaminen, laitoshoidon hajauttaminen sekä avopalvelujen lisääminen. Tämän seurauksena alkoi myös Harjamäen sairaalan toimintojen alasajo. Se kesti vuoden 1997 lopulle saakka, jolloin toiminta Harjamäellä päättyi.

Myös hallinnollisesti tapahtui muutos, kun Harjamäen sairaalan kuntainliitto yhdistettiin vuoden 1990 alusta Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin. Sairaalatoiminnan päättyessä tuli aika löytää uusia ratkaisuja kiinteistöomaisuuden käytölle. Olihan alueelle sijoitettu vuosikymmenien aikana suuri määrä Pohjois-Savon kuntien yhteistä varallisuutta.

Tilat olivat alkaneet tyhjentyä jo 1990-luvun aikana. Joihinkin tiloihin oli saatu uutta käyttöä (mm. ratsastuskeskus maatilan entiseen navettaan) tai toiminnalle jatkaja (puutarha vuokrattu alan yrittäjälle) tai tilat vuokrattiin uudenlaiseen käyttöön (pakolaiskeskus). Valtaosin nimenomaan sairaalakäytössä olleet tilat jäivät kuitenkin tyhjilleen. Tiloja pidettiin kuitenkin lämmitettyinä niin, etteivät ne turmellu.

Alueen kehittämisen pohjaksi järjestettiin arkkitehtiaatekilpailu kesällä 1997. Tarkoituksena oli löytää uusia käyttötarkoituksia sairaala-alueelle ja rakennuksille. Siinä ei kuitenkaan löytynyt yhtä selkeää toteuttamisratkaisua mutta joitakin kehittelykelpoisia idea-aihioita.

Keväällä 1999 käynnistyi kehittämishanke, Harjamäki – projekti, jonka tavoitteena olivat alueen omistusjärjestelyt, alueen ja rakennusten uudelleen käytön selvittely sekä tarvittavien toimenpiteiden valmistelu. Projektin takana olivat Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ja Siilinjärven kunta. Projekti valmistui lokakuussa 2000 ja vuoden lopulla tehtiin tarvittavat päätökset Harjamäen uuden tulevaisuuden käynnistämiseksi.

Omistusjärjestelyihin sisältyen Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri myi osan kiinteistökantaa vuosien 1999 – 2002 aikana. Lämpökeskuksen omistajaksi tuli Savon Voima Oy, puutarhan osti jo vuokralaisena toiminut Harjamäen Puutarha Oy ja henkilökunta-asuinkiinteistöt siirtyivät yksityiseen omistukseen. Siilinjärven kunta osti loput kantatie 77:n pohjoispuoleiset maa-alueet asuntorakentamiseen sekä lähivirkistys- ja metsätalousalueiksi.

4. Yrityskeskus käynnistyy

Kehittämisprojektin esityksen mukaisesti keskeinen osa alueesta yhtiöitettiin. Omistajaksi perustettiin 5.2.2001 Kiinteistö Oy Isoharja, jonka perustajaosakkaiksi tulivat Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ja Siilinjärven kunta. Yhtiön tehtävänä on kehittää aluetta, jalostaa ja ylläpitää omistamiaan kiinteistöjä, vuokrata toimitiloja yritysten ja yhteisöjen käyttöön ja vastata myös alueen markkinoinnista. Yrityksen toiminta käynnistyi jo 1.1.2001.

Jo kehittämisprojektin aikana yhtiön omistukseen siirtyville rakennuksille oli suunniteltu teknisten ominaisuuksien ja luonteen pohjalta rakennuskohtainen käyttö- ja kehittämisajatus, jota nyt lähdettiin viemään eteenpäin. Toiminnallisena mallina on ollut luoda alueesta yrityskeskuskokonaisuus, johon erityyppiset yritykset voivat sijoittua toimintansa kannalta tarkoituksen mukaisiin tiloihin ja puitteisiin. Yrityskeskus tarjoaa tilaa ja kehittymismahdollisuuksia myös pienille ja toimintaansa aloittaville yrityksille ja palvelun tuottajille. Ympäristöä kehitetään kokonaisvaltaisesti puistomaisena, viihtyisänä kokonaisuutena.

Esa Jääskeläinen

Lähteitä: Tapani Lepola, Harjamäen sairaala 1926 – 1976, Oy Kuopion Kansallinen  Kirjapaino 1976
Siilinjärven kunnan historia 1925 - 1975